Paavali Jumppanen pitää mestarikurssien tunnelmasta ja työskentelytavasta

– Mestarikurssit ovat osallistujille hyvä mahdollisuus saada tuoreita kommentteja omaan soittoonsa. Samalla ne toimivat esiintymisvalmennuksena. Kuuntelijat voivat tutustua uusiin teoksiin ja saada niihin heti syvällisemmän perspektiivin kuin vaikkapa konsertissa, jossa teoksia ei sen kummemmin läpivalaista, sanoo pianisti Paavali Jumppanen. Hän pitää lauantaina 6.4. klo 10.15–17 mestarikurssin Helsingin Konservatorion pianonsoiton oppilaille. Yleisöllä on kurssille vapaa pääsy.

Paavali Jumppanen kertoo, että hän pyrkii mestarikursseillaan kiinnittämään huomiota kunkin kurssilaisen soiton peruskysymyksiin.

– Istuma-asennon, käsien ja koko kropan hallinnan lisäksi tietenkin käsittelyssä oleva teos, sen soittotekniset haasteet ja kyseisen musiikin historiallinen konteksti kiinnostavat. Toivon myös kuulevani kursseilla persoonallisia esityksiä. Usein kursseilla mietimme, miten sellaiset syntyvät ja miten soittaja niitä luo, kuvailee Jumppanen työskentelytapaansa.

Mestarikurssin vetäjä tekee huomionsa puhtaalta pöydältä

Paavali Jumppanen tietää omasta kokemuksesta, että oman opettajan tunneilla saatetaan helposti ikään kuin ”tottua” soittajan vahvuuksiin ja heikkouksiin.

– Mestarikurssin vetäjä voi helpommin tehdä huomioita puhtaalta pöydältä ja näin törmätä asioihin, jotka saattavat pitkäjänteisessä työskentelyssä jäädä katveeseen. Niin korvaamatonta kuin oman opettajan kanssa tehtävä työ onkin, joskus siinä ei nähdä metsää puilta, sanoo Jumppanen. Hän on pitänyt jo lähes kymmenen vuoden ajan kesäisin mestarikurssin Savonlinnan Musiikkiakatemiassa. Lisäksi hän kurssittaa pianisteja musiikkioppilaitoksissa.

– Pidän mestarikurssien tunnelmasta ja niihin liittyvästä työskentelytavasta.

Raekallion, Bashkirovin ja Heinosen mestarikurssit jääneet mieleen

Paavali Jumppanen kertoo, että hän kävi nuorempana monilla mestarikursseilla ja niistä on erityisesti jäänyt mieleen muutama.

– Olin joskus samana kesänä kahdella hyvin erilaisella kurssilla, jotka molemmat olivat omalla tavallaan aivan loistavia. Matti Raekallion johdolla työskenneltiin viikko Oulussa. Joka päivä ja jokaiseen teokseen tuli Matilta runsaasti hyvin käytännöllisiä ja toimivia neuvoja niin fraseeraukseen kuin sujuvuuteen. Myöhemmin samana kesänä soitin samaa repertuaaria Dimitri Bashkiroville, joka piti tunneilla yllä todella korkeaa energiatasoa ja oli erinomainen puhaltamaan teoksiin henkeä ja atmosfääriä, muistelee Jumppanen.

– Lisäksi pitää mainita monet Eero Heinosen mestarikurssit, joita hän piti musiikkiopistossamme, kun olin itse vielä aika pieni pianisti. Eero oli aina valmistautunut erinomaisesti. Hän aloitti jokaisen oppilaan kanssa kertomalla käsiteltävän teoksen taustoista, mistä sitten sujuvasti siirryttiin oppilaan omaan soittoon. Tuollaisesta työskentelystä sai paikalla oleva yleisökin paljon irti.

Paavali Jumppanen kertoo, että hänelle Helsingin Konservatorio on jossain määrin tuttu, samoin jotkut sen opettajat.

– Tämänkertainen mestarikurssi on myös minulle hyvä tilaisuus päästä tutustua talon toimintaan!

Paavali Jumppasen mestarikurssi 6.4.

Paavali Jumppasen verkkosivut

teksti: Raija Kaljunen
kuvat: Nina Sivén

Takaisin edelliselle sivulle