fbpx

Sinikka Kontio tutustui Saksassa historiallisiin soittimiin osana pianonvirityksen opintoja

Gregor Deiss -Hammerflügelin ns. wieniläiskoneiston pienet nahkapäällysteiset vasarat ovat ohuiden varsien päässä.

Gregor Deiss -Hammerflügelin ns. wieniläiskoneiston pienet nahkapäällysteiset vasarat ovat ohuiden varsien päässä.

Pianonvirittäjäopiskelija Sinikka Kontio oli lokakuussa 2019 Saksassa tutkimassa ja opiskelemassa historiallisia soittimia. Harjoittelujakso on osa hänen vapaavalintaisia opintojaan pianonvirittäjän ammatillisessa koulutuksessa. Sinikka Kontio kertoo itse harjoittelujaksostaan kuvin ja sanoin.

Sinikka Kontio työn ääressä Greifenbergin soitintuntemuksen instituutin verstaassa. Tässä syntyy puupuristimen mutterijengat.

Pianonvirityskoulutuksen opettajamme Jarkko Peltolan pianon historian luennot herättivät minussa kiinnostuksen historiallisia pianoja kohtaan. Pian kotiini ilmestyikin August Hoffmann -taffelipiano 1800-luvun lopulta ja yli satavuotias amerikkalainen Crown-orkesteripiano. Sen jälkeen en ole enää ”uskaltanut” mennä katsomaan myytäviä vanhoja pianoja…

Aloin sen sijaan etsiä paikkaa, jossa voisin saada lisää tietoa. Kyselin kesällä asiasta parilta saksalaiselta pianoalan ihmiseltä Pianotreff-tapahtumassa Turussa. Hampurin Steinway & Sons -konsernin konserttiteknikko Simon Rempe suositteli lämpimästi Baijerissa sijaitsevaa paikkaa nimeltä Greifenberger Institut für Musikinstrumentenkunde (suom. Greifenbergin soitintuntemuksen instituutti). Hänen terveistensä saattelemana kirjoitin instituuttiin hakemuksen ja sain myöntävän vastauksen tulla heille harjoitteluun lukuvuoden 2019–20 aikana. Matka toteutui jo 6.–25.10.2019. Konservatorio teki instituutin kanssa koulutussopimuksen ja niin harjoittelu tulee olemaan osa pianonvirityskoulutuksen vapaavalintaisia opintojani.

Instituutin toimintaan ja henkilöihin voi tutustua osoitteessa greifenberger-institut.de.

Instituutti toteuttaa ideaa periaatteella kokeellinen arkeologia. Historiallisia soittimia ei korjata, vaan niitä tutkitaan tieteellisesti (mitat, materiaalit, työskentelymenetelmät). Verstaassa rakennetaan eli rekonstruoidaan uusia soittimia näiden tutkimusten pohjalta.

Greifenberger Institut für Musikinstrumentenkunde. Instituutin tutkimuskeskus ja soitinverstas.

Kuvassa tämän hetken tutkimuksen kohde, müncheniläinen Hammerflügel (”vasaraflyygeli”, fortepiano) Gregor Deiss vuodelta 1815. Yksi mittalaitteista, ”apukäsivarsi” sen edessä. Instituutin johtaja on myös urkujenrakentaja, kuten kuvan soitinvalikoimasta näkyy.

Tutkittavan Gregor Deiss -Hammerflügelin ns. wieniläiskoneiston pikkuiset nahkapäällysteiset vasarat ohuenohuissa varsissa, jotka ovat kiinni messinkikapseleissa koskettimen päällä ja jatkuvat taakse uloslöysäysosiin. Koko koneisto valmistetaan instituutin verstaassa. Osat valokuvataan tarkasti. Työstöjäljistä voidaan päätellä esim. työkalut, joita koneiston osia työstettäessä on käytetty. Niillä osat sitten myös tehdään.

Kanssani on yhtä aikaa harjoittelemassa eräs konservointialan opiskelija, joka tekee täällä kandidaatin kirjallista työtään aiheena vasaraflyygelien vasarat. Hän valokuvaa, mittaa ja piirtää juuri tämän soittimen vasaranuppeja.

 

Lähes valmiit koneisto-osat (vasara, kapseli ja koppari) työn alla olevaan Anton Walter -fortepianoon.

Instituutissa vierailee luennoitsijoita kertomassa esimerkiksi pianon ja urkujen historiasta. Tässä selvitetään ns. lyhyen oktaavin ja jaettujen koskettimien säveliä. Instituutti myös kouluttaa pianonrakentajia yhdessä oppilaitosten kanssa. Käytännön puutyötaidot opitaan instituutissa. Koulutettava saattaa sitten jäädä työhön instituuttiin rekonstruoimaan soittimia.

Koululais- ja opiskelijaryhmät vierailevat instituutissa. Instituutin johtaja kertoo instituutin toiminnasta. Kuvassa lukiolaisia vierailukäynnillä.

Yli 200 vuotta sitten rakennetuissa pianoissa oli tyypillisesti lisämausteena fagottiäänet, jotka toteutettiin bassopuolella laskemalla kielten päälle paperipäällysteinen tanko. Toimintaa varten oli jalka- tai polvipedaali tai erillinen käsin käytettävä vipu.

Tämä Joseph Böhm -flyygeliurkuyhdistelmäsoitin on rakennettu ennen vuotta 1830 Wienissä. Siinä on seitsemän pedaalia erilaisia toimintoja ja soundeja varten!

Soitinrakentajat olivat hyvin kekseliäitä. Tässä näkyy vuoden 1792 Johannes (John) Broadwood -taffelipianon alasammuttajat. Punotut kielet olivat aika erinäköisiä kuin nykyään.

Tässä John Broadwood & Sons -taffelipianossa sammuttajat ovat kielten yläpuolella.

Instituutin johtaja esittelee yliopiston opiskelijaryhmälle 1700-luvun lopun Johann Andreas Stein -fortepianon rakennusvaihetta, jossa soittimen äänipohja alkaa olla valmis ja liimataan kohta luuliimalla paikalleen.

Instituutissa järjestetään vuosittain jopa 20 verstaskonserttia. Hammerflügel ja klarinetti, molemmat yli 200 vuotta vanhojen esikuvien mukaan rakennettuja.

Minä saan täällä mahdollisuuden opetella puuntyöstön perusteita. Puisen puristimen tekemisessä oppii monia tärkeitä taitoja, joita tarvitaan mm. soitinrakennuksessa. Sahaan ja työstän kaiken käsin. ”Aikamatkani” toteutan tekemällä mm. sahaamiset ja sorvaamiset poljettavilla koneilla 1700-luvun malliin, vaikka verstaassa on tietysti kaikki nykyaikaiset koneet myös.

Vapaa-aika kuluu instituutin kirjaston kirjoja lukien ja kuvaten, jo rekonstruioituja soittimia soittaen ja tutkaillen sekä instituutin omistamia historiallisia pianoja ihmetellen. Instituutin koulutettavat oppivat myös virittämään. Vaihdoimme virittämiseen liittyviä kokemuksia ja vinkkejä.

Schachtelhalm-ruokokasvi (suom. korte) on perinteinen puutyön viimeistelyyn käytettävä luonnonviila. Tässä työn alla sorvatun kahvan viilaus kyseisellä ruokokasvilla.

Työt alkavat klo 9. Iltapäivällä syödään lounas yhdessä leppoisissa tunnelmissa. Kukin laittaa vuorollaan ruokaa koko porukalle. Klo 17 kello kutsuu yhteiseen teehetkeen instituutin johtajapariskunnan kotiin samassa pihapiirissä. Työpäivä on päättynyt.

 

teksti ja kuvat: Sinikka Kontio

Takaisin edelliselle sivulle